Rantaelämää

Kuten varmaan monet jo tietää, me ollaan etsimässä meille rantatonttia, johon sitten rakentaa hotelli. Kaverit otti meidät matkaansa mukaan männä päivänä ja lähdettiin San Juanista pohjoiseen katsomaan sopivia rantoja. Tiet oli tiettyyn asti päällystettyjä, mutta loput olivatkin pomppuisia hiekkateitä.

Ensimmäinen pysäkki oli Playa Jiquelite, jossa pidetään suuret alle 18-v. surffauskilpailut.

 (Kuva Bonnie Hayman)

Aallot oli kuitenkin vähän korkeat meidän maun mukkaan, joten pienen välipalan jälkeen jatkettiin matkaa.

Paikalliset suosittelivat meitä katsastamaan vähemmän tunnetun Playa Briton -rannan. Brito kummitteli mun mielessä tuttuna, mutta en millään muistanut mistä. Ajomatka pomppuisella ja kuraisella tiellä viidakon halki oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Ei ihme, että ranta ei ole tunnetumpi. Tällainen oli näkymä vihdoin rannalle tultaessa:

(Kuva Bonnie Hayman)

Ystävämme Bonnie oli ihastuksissaan rannan "alkuperäisyydestä", mutta minä olin valmis jatkamaan matkaa... Kysyimme vielä paikallisilta, mikä paikan nimi oli. He sanoivat, että "Boca di Brito" eli Bocan suu. No, se ei meille vielä kertonut mitään, joten lähdimme sitten kahlaamaan eteenpäin pienen joenuoman yli. Saavuimme tänne:

Tässä sellainen ranta, mitä olimme etsineet! Kuuman ajomatkan jälkeen kaikki pulahtivat aaltoihin uimaan. Vesi oli ihanan lämmintä. Bonnie sanoi, että sadekaudella vesi lämpeni huomattavasti, kun taas kuivan kauden alkaessa vedet kylmenevät.

Uintiretken jälkeen kävelimme rantaa pitkin ja tutkimme "Lepakkoluolan", joka oli muodostunut kallionkoloon. Nousuveden aikaan se täytttyi vedestä, kuten koko näkynissä oleva rantahiekka.

Kotiin palatessamme kerroimme vuokraisännälle matkasta. Vihdoin sain kuulla mistä muistin Brito-rannan nimen. Nicaraguaan puuhattavan Panaman-kanavan kilpailijaksi suunniteltua kanavaa aiotaan rakentaa juuri tuon Brito-rannan lävitse Tyynellemerelle... :(